IHOSAIRAUDET

Psoriasis

Psoriasiksen oireet ilmenevät iholla ja nivelissä, se on pitkäaikainen ja tulehduksellinen sairaus. Psoriasis ei tartu ja siihen liittyvät laukaisevia tekijöitä ja perinnöllinen alttius, mutta se ei välttämättä puhkea kaikilla perineillä. Ensimmäisen tyypin psoriasiksen oireet puhkeavat noin 16-22 vuoden iässä ja toisen tyypin taas 57-60 vanhana. Tupakointi, ylipaino, stressi, nivelsairaudet tai muut laukaisevat tekijät voivat edesauttaa sairauden puhkeamista. Psoriasis ilmenee ympäri kehoa hilseilevänä, kutiavana ja läiskäisenä ihottumana, useimmiten päänahassa tai taivekohdissa. Läiskät ovat tarkkarajaisia ja punertavia, ne voivat myös esiintyä märkärakkulaisena. Psoriasis voi myös puhjeta ilman iho-oireita, pelkästään nivelissä. Silloin se on nivelpsoriasis ja oireet ovat saman tyyppisiä kuin nivelreumassa, tämä sairauden muoto alkaa oireilla noin 40 vuoden iässä. Psoriasista ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa. Nivelpsoriasiksen oireisiin auttaa yleensä tulehduskipulääkitys sairauden tilan vakavuudesta riippuen. Päänahan psoriasiksen yleisimmät puhkeamiskohdat ovat korvien takana ja yläpuolella, niskassa, otsassa ja hiusrajalla.

Kaljuuntuminen

Miestyyppinen kaljuuntuminen on yleistä miehillä, mutta sitä esiintyy myös vanhemmalla iällä olevilla naisilla. Miestyyppinen hiustenlähtö on tavallisin kaljuuntumisen tapa. Se johtuu mieshormonin eli testosteronin liikatoiminnasta eikä siihen ole vielä löydetty pysyvää parannuskeinoa. Kaljuuntuminen voi olla perinnöllistä, mutta sen periytymistapaa ei tunneta. Hiusten lähtö alkaa noin 20 vuoden iässä, mutta se voi alkaa milloin vain 12-40 ikävuoden välillä. Kaljuuntuminen voi olla nopeaa ja runsasta, jolloin se on huomattavissa jo parissa vuodessa. Tämä on kuitenkin yksilökohtaista, joten hiusten lähtö voi olla hyvinkin hidasta ja huomaamatonta. Yleensä kaljuuntuminen voi kestää vuosiakin, ja mitä nuoremmalla iällä ja aiemmin se alkaa, sitä nopeampaa se on.

Hormonaalinen kaljuuntuminen voi johtua iän tuomista muutoksista kehossa, ehkäisypillereistä tai muista hormonaalista lääkkeistä. Naisilla oleva estrogeeni suojaa hiusta keski-ikään ja vaihdevuosiin asti, mutta silloin naishormonin vaikutus vähenee ja mieshormoni alkaa vaikuttaa enemmän. Tämä johtaa naisten kaljuuntumiseen ja hiusten ohenemiseen. Kilpirauhasten liika- tai vajaatoiminta voi aiheuttaa hiusten harvenemista ja lähtemistä.

Myös stressi on yleinen syy hiusten irtoamiseen ja kasvamattomuuteen. Kun stressi on korkealla, lihakset jotka sijaitsevat pään alueella jännittyvät helposti ja tekevät päänahasta kireän. Kun iho on kireällä ja veri ei pääse kiertämään kunnolla, vähenee myös hiusten kasvu ja tuotanto. Stressi saattaa myös vaikuttaa kehon hormonaaliseen tasapainoon esim. heikentämällä unen laatua ja näin vaikuttamalla hiusten kasvamiseen.

Pälvi on yleinen sairaus miehillä ja sen oireina on hiusten lähtö päänahasta laikuittain. Se on yhtä yleinen kummallakin sukupuolella ja on autoimmuunisairaus, jonka laukaisevaa syytä ei tunneta kunnolla. Yleisesti potilailla on myös muita autoimmuunisairauksia ja se voi puhjeta missä iässä tahansa, kuitenkin useimmiten nuorena. Kolmanneksella sairastavista tauti on krooninen ja voi aiheuttaa ihottumaa.

Jotkin vaikeat yleissairaudet, kilpirauhassairaudet ja päänahan alueen tulehdukselliset ihosairaudet kuten tali-ihottuma, voivat myös aiheuttaa kaljuuntumista. Myös joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksena voi olla hiusten lähtö.

Hilseily

Päänahasta irtoava hilse on normaalia, kuollutta ihosolukkoa joka uusiutuu. Kun hilseily muuttuu runsaaksi on kyseessä todennäköisesti jokin sairaus. Tulehtunut iho uusiutuu nopeammin, ja tästä huomaa esimerkiksi jos päänahka on tulehtunut jostain syystä. Myös rasvainen päänahka kuivuu hilseilyn takia, sillä keramideja, jotka estävät veden haihtumista ihosta, ei ehdi syntyä tarpeeksi. Jos hilseilyä ei hoideta, se alkaa ruokkimaan itse itseään kun rasvahiivat alkavat pääsevät lisääntymään ravinteikkaassa hiuspohjassa. Hilseily ei ole vaarallista tai itsessään sairaus, mutta se koetaan yleisesti kiusalliseksi.

Rasvoittuminen

Hiusten rasvoittuminen johtuu hiuspohjassa olevien talirauhasten tuottamasta talista, jonka tehtävä on voidella ja pitää hiuspohja joustavana. Kun talia erittyy liikaa, se johtaa hiusten rasvaisuuteen hiusten pesemisestä huolimatta ja se voi usein myös haista pahalta. Ylimääräinen rasva voi estää hiusten kasvua ja paakkuuntua hiusjuureen, tehden näin hiuspohjasta ja päänahasta alttiin tulehdukselle. Hiusten liiallinen rasvoittuminen voi johtua stressistä, liiallisesta hikoilusta, erittäin rasvaisesta ruokavaliosta tai hormonaalisista-/perinnöllisistä tekijöistä.

Kynsivallin tulehdus

Kun kynsivalli tulehtuu se turpoaa, punoittaa, aristaa ja irtoaa kynnestä. Se on bakteeri- tai tulehdusperäinen, painettaessa tai puristaessa kynsivallia sen alta voi tulla mätää. Se voi myös johtua kynsivallin sisään kasvavasta kynnestä, väärän kasvusuunnan voi aiheuttaa esimerkiksi liian pienet jalkineet tai liian lyhyeksi leikattu kynsi. Kynsivalli voi myös tulehtua haavan, palovamman tai muun vamman syntymisestä. Kynsivallin tulehdukseen ei kuitenkaan aina löydy altistavaa syytä.

Huuliherpes

Huuliherpeksen aiheuttaa herpes-simplex niminen virus ja se on lähes kaikkien elimistössä, mutta se puhkeaa ainoastaan noin prosentilla. Viruksen aktivoimisen voivat aiheuttaa UV-säteily, tulehdus tai stressi myös flunssa voi heikentää immuunijärjestelmää ja näin helpottaa huuliherpeksen puhkeamista. Se ei ole sairautena vaarallinen ja oireita ovat kihelmöivä kutina, jonka jälkeen puhkeaa rakkula joka kestää vuorokaudesta muutamaan. Sen jälkeen muodostuu rupi, joka voi kestää jopa kaksi viikkoa. Rakkulavaiheessa tartunta on herkkää ja muistuttaa märkärupea.

Silmätulehdus

Silmätulehduksia on monia erilaisia, riippuen siitä mikä osa silmästä on tulehtunut. Sen voivat aiheuttaa bakteerit, virukset ja sienet, mutta myös allerginen tai mekaaninen ärsytys ovat laukaisevia tekijöitä. Sidekalvo on silmän uloin osa ja se tulehtuu usein vastustuskyvyn alentuessa. Myös kuivasilmäisyys ja taipuvuus allergisointiin voivat olla syitä tulehdukseen. Sidekalvon tulehdus on yleisin silmätulehduksista ja sen oireita ovat silmän punoitus, rähmiminen ja kirvely. Sarveiskalvon tulehduksessa silmästä erittyy kirkasta nestettä ja se on arka valolle, tämä tulehdus on usein virusperäinen.

Täit, HIV, rokot, infektiot, virukset

Täit elävät päänahassa ja naaras munii elinikänsä aikana noin sata munaa hiusten tyveen. Kaikki munista eivät kuitenkaan kuoriudu, eivätkä kaikki täit elä aikuisikään asti. Ne elävät hiuspohjan lämmössä ja imevät verta ravinnokseen, aiheuttaen kutinaa. Täit pesiintyvät erityisesti korvien ja niskan alueella, täin munat on helpompi nähdä ja huomata kuin itse elävä täi.

HIV tarttuu ihmisen immuunijärjestelmän osiin ja on retrovirus, joka hoitamattomana lamauttaa ihmisen immuuni puolustuksen toiminnan ja näin kehittyy AIDSiksi. Ensivaiheessa oireita ovat muun muassa kuume, päänsärky, tulehdus nielussa, ripuli ja nivelsäryt. Sitä seuraa oireeton vaihe joka voi kestää monia vuosia, immuunivasteen heikentymisestä voi seurata joitakin oireita kuten lämpöä, vyöruusuja ja laihtumista. Kun elimistön puolustuskyky romahtaa alkaa AIDS-vaihe, joka voi aiheuttaa vaarattomastakin bakteerista infektion esimerkiksi keuhkoihin tai ihoon.

Rokot ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttaja on yleensä jokin virus. Esimerkiksi vesirokko on herkästi tarttuva ja yleinen rokko, jonka sairastamisen jälkeen tautiin kehittyy immuniteetti lähes aina. Vesirokon aihettujavirus Varicella zoster kuuluu herpesviruksiin.

Infektio tarkoittaa tartuntaa jonka aiheuttavat mikrobit, jotka voidaan jakaa sieniin, viruksiin ja bakteereihin. Infektio ei voi syntyä kylmettymisestä, stressistä tai valvomisesta, sillä infektio johtuu usein aiheuttajamikrobista, joka tarttuu yleensä ihmisestä toiseen. Se aiheuttaa usein tulehdusreaktion ja nostaa valkosolujen määrää kehossa. Useimmat oireet eivät ole itse mikrobien aiheuttamia, vaan valkosolujen reaktion.

Virukset tarvitseva elääkseen ja lisääntyäkseen isäntäsolun, sillä ei ole omaa aineenvaihduntaa tai solurakennetta. Antibiootit eivät tehoa virustauteihin, eikä niihin kaikkiin ole edes lääkettä. Virustauteja ovat esimerkiksi AIDS, ebola, flunssa ja myyräkuume.

-Roosa